keskiviikko 30. lokakuuta 2013

Puolitoista kilsaa ryömien - tai ihan mitä itse haluat

Palaan blogin pariin pitkän tauon jälkeen. Syynä on varmaankin se, että alun perin blogin pääteemana oli ravinto, ja jo jokin aika sitten sain ravintoasioista mittani täyteen - ja ehkä vähän enemmänkin. Parin vuoden paleoinnin jälkeen luovuin vuosi sitten kaikista ruokarajoitteista ja nyt voin paremmin kuin koskaan. Treeni kulkee, hormonit hyrrää ja mielikin on useimpina päivinä ihan huikean hyvä.

On päiviä, jolloin tuntuu että elämä ei voisi olla siistimpää.

Ei siksi, että elämä olisi täydellistä tai siksi että eläisin unelmaani. Vaan ihan vaan siksi, että saan olla elossa, olla terve ja kaikki perustarpeet on elämässä tyydytetty. Taisin vuosikausia asustaa pääni sisällä ja tarkkailla hyvinvointiani siihen pisteeseen saakka, että hyvinvointi muuttui pahoinvoinniksi. Nyt kun olen päästänyt irti, näen kaiken sen hyvän, mikä on elämässä tässä ja nyt.

(Kuulostaa ehkä hipiltä, mutta hei, olen jälleen ryhtynyt joogaamaan).

Treeninkin suhteen on nyt ihan älyttömän siistiä. Kroppa haluaa liikkua joka päivä. Yritän kuunnella kroppaa parhaani mukaan - meillä on yhteistyö- ja avunantosopimus, toimimme yhteistyössä ja ihmettelemme tätä maailmaa yhdessä. Käyn joitain kertoja viikossa CompactFit Cross Training Centerissä treenaamassa kehonpainojuttuja ja nostamassa painoja. Paikka on ihan mielettömän siisti ja motivoiva, ja voin suositella sitä lämpimästi kaikille, joita (kehon)painoharjoittelu kiinnostaa.

Ohjattujen treenien lisäksi käyn silloin tällöin salilla tekemässä omia treenejä. Tykkään treenata yksin ja omaa fiilistä kuunnellen. Joskus menen salille ihan vain siksi, että työpäivän jälkeen selkää jomottaa ja tuntuu, että sitä on pakko päästä liikuttamaan. Yleensä nuo treenit päättyvät siihen, että en millään malttaisi lopettaa!

Muutaman kerran viikossa laitan musan kotona soimaan ja katson millainen treeni siitä syntyy. Näissä treeneissä se menee vähän niin, että treeni riippuu aika pitkälti siitä, minkä soittolistan pistän pyörimään Spotifystä (kategorioita on oikeastaan kolme: elektroninen musa, reggaeton/dancehall ja punk/metal). Elektroninen tarkoittaa joogatyyppistä treeniä, reggaeton tanssihäröilyä ja punk/metal johtaa painoharjoitteluun.

Mitään en tee pakottamalla, vaan kaiken ilon kautta.

Liikunta on siitä mieletöntä, että kun vapautuu ajatusmaailmasta, että pitää tehdä jotakin tiettyä tai että pitää tehdä jotakin tietyllä tavalla, niin tajuaa että mahdollisuudet ovat lukemattomat! Voi kävellä, ryömiä, sukeltaa, seisoa käsillään, ajaa yksipyöräisellä, mönkiä, ratsastaa, joogata, pelata, juosta, hyppiä, nyrkkeillä, tanssia...! Tehdä juuri sitä, mistä itse tykkäät!

Ross Enamait näyttää, että variaatioita on juuri niin paljon kuin ihmisellä mielikuvitusta.



Ja Tim Anderson demonstroi, että treeniin et tarvi muuta kuin pätkän tietä ja oman kroppasi.



...tässä vielä Timille menomusaa!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...